ˆ«« =================== b 7 A b maj 7 » ˆ« ============ III DOMINANTTIHÄSSÄKKÄ JATKUU JA PAHENEE

Transkriptio

1 œ Moduaatio III DOMINANTTIHÄSSÄKKÄ JATKUU JA PAHN. Moduaatio Kappaeen osaan uodaan jännitteitä poikkeamaa johonkin toiseen säveajiin. Moduaatiota vahvistetaan ähestymää uuden säveajin perussointua II-V - progressioa. Kappaeessa What's new poiketaan säveajista toiseen parin tahdin väein juuri II-V-I -kadenssein. C B b m =================== 4 œ. œ J b A b maj w bœ b bˆ w C: I As: II V I Dm =================== - 5 G - 9 Cm Dm - 5 G j ˆ#ˆ_ w C j ˆ ˆ b ˆ ˆ_ _ c: II V I C: II V I Moduaatiot voivat yhyimmiään oa yhden II V -sointukuun mittainen, isäksi mikä tahansa II-V progressio voidaan iittää toiseen II-V -sointuyhdistemään. Seuraavassa esimerkissä on kahdee ensimmäisee nuotie on haettu kaikki sopivat II-V -yhdistemät siten, että ensin etsitään ensimmäisee säveee sopivat moiseptimisoinnut, nämä soinnut edustavat siis jonkin säveajin II astetta, sitten niitä vastaavat dominantit seuraavat. Meodian vuoksi on yhtä dominanttia muutettu. Tehtäväksi jää vaita sovetuvin vaihtoehto. Vaikoimaa voi isätä käyttämää sijaisdominantteja Dm G Fm sus 4 Am D Cm C # F m - 5 F # + 9 m A Gm C ============ 4 Dm G C 6 w_ deä esitetyä tavaa haaitaan kasataan suuri joukko eriaisia sointuyhdistemiä jotkut mieenkiintoisia, monet kevottomia. Dominanttihässäkkä jatkuu ja pahenee 10

2 œ œ Moduaatio Perinteisesti II-V -sekvenssit toimivat, jos ne (1) etenevät kvinttiympyrää pitkin, (2) etenevät aas kvinttisuhteisissa säveajeissa, (3) siirtyvät aas puoisäveaskein tai (4) siirtyvät yös kokoaskein. 1. kvinttiympyrää pitkin: Hm - - Am - D - Gm - C (Vertaa seuraavan esimerkin kahta eri soinnutusta.) # G D 4 J œ œ G H ˆ ˆ ˆ_ # Hm 4 Am œ J œ œ D Gm C H ˆ ˆ_ 2. kvinttisuhteisia säveajeja aas esim. Hm - - m - A - Am - D tai kuten aa: G # 44 D J œ œ G H ˆ ˆ ˆ_ Am # 44 D Dm œ J œ œ G C H ˆ ˆ_ Gm 3. aas puoisäveaskein: Am - D - Abm - Db - Gm - C. Huomaa, kuinka kromaattisesti askevan sekvenssin soinnut sijaitsevat kvinttiympyrää. (Meodian vuoksi on tehty sointutyyppeihin muutoksia: a ei oe Abm:n sointu- eikä isäsäve, joten tiaa on Ab-9; Db:n kvintti on korotettu. esimerkki seuraavaa sivua.) Dominanttihässäkkä jatkuu ja pahenee 11

3 œ œ Moduaatio # G D 4 J œ œ G H ˆ ˆ ˆ_ # Am 4 D A œ J œ œ b - 9 Db + 5 C H ˆ ˆ_ Gm 4. yös kokosäveaskein: Am - D - Hm - - C#m - F#. Meodia aiheutti muutoksia näihinkin sointuihin. G # 44 D J œ œ G H ˆ ˆ ˆ_ # 44 Am D Hm œ J œ œ sus 4 C # m - 5 F # + 9 ˆ H ˆ_ Kappae Satin Do on eri yhdistemien oiva esimerkki: Dm === 4 G Dm ˆ ˆ ˆ G.. j m A. ˆ ˆ ˆ ˆ œ. m === A œ. Am - 5 A j œ. œ. œ œ. b m JD bœ. b Db C ˆ w Dominanttihässäkkä jatkuu ja pahenee 12

4 Turn around Viikon vinkki. Puuduttaako jatkuva II-V-I -ketju? Vaihda tiae soinnut #IVm-5 - IV - IIIm, sama C-duurissa: F#m-5 - F - m (- b - Dm - G - Cmaj). Oo hepottaa heti. 8. Turn around Turn around (tai turnback) -termiä tarkoitetaan yeensä kahden tahdin ja nejän soinnun mittaista sointukukua säkeistön (tai säkeen) opussa. Turn around auttaa hahmottamaan kappaeen rakennetta jos säkeistö muuten päättyisi ja akaisi samaa soinnua. Sen isäksi sointukuua vahvistetaan muutenkin siirtymistä säkeistöstä toiseen. Turn around antaa myös iikkuvuutta ja mieenkiintoa harmoniaan sioin kun meodia itse on staattinen. Sointukuku sommiteaan siten, että se johtaa voimakkaasti seuraavan säkeistön ensimmäisee soinnue. Voit käyttää suunnitteussa kaikkia tämän monisteen keinoja. Seuraavassa muutamia turn around -kukuja, edetessäsi pastata toisee voit periaatteessa vaita minkä tahansa reitin ensimmäisestä soinnusta viimeiseen. Laskujeni mukaan ensimmäisestä ryhmästä irtoaa 360 eriaista turn aroundia. (Laskinko oikein?) m Cmaj Bb Am A b bmaj bm b D Dm Ab Abmaj Abm G Dbmaj Db C Cmaj b C# Dm G Dbmaj Db Cmaj Cmaj Bb Fmaj m bmaj Dm Dbmaj Cmaj Fm bm Db P.S. Näiä sointurakenteia voi tietysti värittää pysähtynyttä harmoniaa myös kappaeen keskeä. Dominanttihässäkkä jatkuu ja pahenee 13

5 Cotrane-soinnutus 9. Cotrane-soinnutus John Cotrane muisti sointuajatteua evyään 'Giant steps'. Hän moduoi terssisuhteisiin säveajeihin. jokainen tonaainen keskus on suuren terssin päässä (yätai aapuoea) edeisestä. simerkissä em. kappaeen tonaaiset (H, G ja b) keskukset siinä järjestyksessä, kuin ne kappaeessa esiintyvät. =================== w w bw w w w_ w w w bw w = Seuraavissa esimerkissä on pohjana nejän tahdin II-V-I sointuketju, johon vaihdetaan Cotrane-soinnut. nsin siihen vaihdetaan tonaaiset keskipisteet terssisuhteisesti, sitten kuekin toonikae isätään edetävä dominantti vahvistamaan säveajituntua. 1. Perussointurakenne m A Dmaj ==== 2. Muutetaan tonaaisia keskipisteitä m B b maj G b maj Dmaj ==== 3. Vahvistetaan tonaaisia keskiöitä dominanteia m F B b maj D b G b maj A Dmaj ==== Cotrane käytti em. soinnutusta kappaeissa: Giant steps, Countdown, Sateite, Centra Park West. Dominanttihässäkkä jatkuu ja pahenee 14

6 Fryyginen dominantti 10. Fryyginen dominantti Dominanttiseptimisointua, jonka bassossa on soinnun 13, kutsutaan fryygiseksi soinnuksi. Harvinaisuutensa vuoksi sie ei oe vakiintunut omaa merkintäänsä, C- duurissa merkintä voisi oa G/. Tämä sointu purkautuu kauniisti A-duurisointuun, onhan siinä bassosäveten väiä dominantti-toonika jännite. G / Amaj w ======? ww_ #w #w_ w w_ = _ w Fryygistä sointua voidaan käyttää mm. korvaamaan II-V -sointukukua. simerkkinä Stea by staright. ß=== 4 m œ w_ #w_ A w C/A bœ bw_ w ww_ bœ Í ===? 4 Œ w w w w_ w w w Dominanttihässäkkä jatkuu ja pahenee 15